Sivut

25. toukokuuta 2017

Reformaatio 500 vuotta - keskiajan kaikuja Viinikassa

500 vuotta sitten Martti Luther naulasi 95 teesiään kirkon oveen ja sytytti jo kyteneen mullistuksen kirkon sisällä. Puoli vuosituhatta myöhemmin reformaatiota haluttiin juhlia Viinikassa, ja Viinikan kirkon ympäristöön nousi pieni keskiaikahenkinen tapahtuma myyntikojuineen, seppineen, toimintapisteineen ja keskiaikaleireineen.

Kodikas keskiaikaleiri rakentui ison teltan, katoksen ja nuotiopaikan ympärille. Teltassa komeat seinävaatteet roikkuivat seinillä, ylelliset villamatot lojuivat lattialla, ja sänky näytti muhkeudessaan houkuttelevalta. Tervakannaksen rouvat olivat aivan innoissaan saatuaan kerrankin sisustaa teltan oikein kunnolla, ja upealta teltta näyttikin uusine seinävaatteineen. Katoksen alla pöytä notkui herkkuja, ja nuotiossa räiskyi tuli. Lapset juoksentelivat ympäriinsä ja toivat leiriin elämää.

Tapahtuma oli leppoisa ja pieni. Yleisön jututtamista telttaleirissä ja leirin tunnelmasta nauttimista. Norppa huhki jousiammuntapaikalla ja ammutti ihmisiä. Me kävimme Joannen ja muiden hämäläisten pomppijoiden kanssa pyörähtämässä pienen tanssiesityksen verran, ja samalla tuli korkattua kesän esityskausi. Muuten leirissä sitten heiluivatkin miekat, kun Tervakannaksen kalpamiekkailijat harjoittelivat leppoisasti, kuinka viiltää vastustajan sisuskalut pellolle mahdollisimman vaivattomasti.

Illan tullen kävimme vilkaisemassa kirkon tiloissa ollutta taidenäyttelyä ja tassuttelimme nauttimaan ihanaisen vanhan musiikin humppapumppu Muskotin konsertista. Aikaisemmin päivällä huiluyhtye Tibia Inspirata sai myös kirkon pihapiirin kaikumaan upean keskiaikaisissa tunnelmissa.







Kun Kuutti photobombaa Norpan selfien. 

Saltatores Tavastenses avasi kesän keikkakautensa Viinikassa. Tässä hieman tanssahtelua kirkon pihalla. Kuvat nappasi Riku.






8. toukokuuta 2017

Äkkiseltään Dreamingin rannoilla

Keväthulluus iski meihinkin, kun pari päivää oli niin suloisen lämmintä ja aurinkoista. Kun kerran Saukkokin uiskenteli etelään ja olimme pitkästä aikaa koko poppoo koossa, pitihän meidän tehdä jotain hauskaa! Mussutimme massumme ensin täyteen grilliherkkuja ja suuntasimme sitten ennen muurinpohjalettukattausta läheisen lätäkön rantaan leikkimään photoshootia Morpheuksen ja eksyneen uneksijan kanssa.

Norppa pääsi vähän testailemaan Morpheusta etenkin meikin osalta, vaikka vielä kaikenlaista tilpehööriä puuttuu, ja minä päädyin satunnaiseksi Dreamingiin eksyneeksi uneksijaksi auliisti kekkaloimaan Vapriikki Vintagesta ostamassani yöpaidassa. Suorimme suositun ulkoilureitin varrelle kuvaamaan, löysimme kuvauksellisia puita ja vähemmän kuvauksellisia lenkkeilijöitä, jotka sattuivat aina tarttumaan kuvien taustalle. Kuvia selatessamme kehitimmekin jännittävän, uuden "Bongaa lenkkeilijä" -pelin ja opimme, että kuvaaja voisi muistaa myös katsoa, ettei taustalla ole ihan hirveästi ylimääräisiä ihmisiä spandex-juoksutrikoissaan ja räikeissä tuulipuvuissaan. Myös erilaiset roskapöntöt voi yrittää rajata pois, jos mahdollista.

Koska emme olleet suunnitelleet kuvauksia juuri yhtään, käytännön jutut sujuivat vähän niin ja näin. Meillä ei muun muassa ollut kuin yksi pieni digipokkari ja pari puhelinta kameroineen, koska Norppa oli jättänyt järkkärinsä kotiin siinä uskossa, että ottaisimme vain vähän jotain kuvia jossain parvekkeen nurkassa enkä minä jaksanut raahata omaa kameraani mukaan, koska uskoin Norpan ottavan kameran. Kun yhtäkkiä päätimmekin lähteä ulos villiin lähiöluontoon kuvaamaan, järeämmästä kalustosta olisi ollut hyötyä: kännykkäkamera ei ihan riittänyt kuvaamaan poukaman yli.

Mitäs muuta opimme tällä kertaa? Voisi olla hyvä tarkistaa, että housut ovat kiinni. Morpheus taitaa tarvita uudet pöksyt... Läpikuultavassa yöpaidassa julkisella paikalla kekkaloiminen on ihan jees, jos pukee alle jotain, mutta vähempikin varovaisuus riittäisi. Eipä tullut kylmä, mutta yöpaidan laskeutuvuus kärsi ja housunlahkeet kuulsivat hyvin epäeteerisesti läpi. Jos on tarpeeksi jännää, toukokuussa voi olla jo paljain jaloin palelluttamatta itseään, yllättävää kyllä. On hyvä kuunnella kavereita ja uskoa, kun sanotaan, että kivelle kahlaaminen ei ole hyvä idea, jos lähempänä on kivi, jolle pääsee ilman mulaamisvaaraa.

Koska meillä ei ollut ollut puhetta, millaisia kuvia ottaisimme, en ollut henkisesti yhtään valmistautunut siihen, että Morpheus oli kovin suojelevaisella ja romanttisella tuulella ja yritti vähän väliä kuristaa minut halaukseen. Muistilistalle menevät siis myös "Miten halaus toimii valokuvissa?" - ja "Kuinka olla näyttämättä kauhistuneelta lumipallolta kuvissa?" -kysymysten tutkiskeleminen.

Entä mitä hyvää? Paljonkin! Meillä oli hirmu hauskaa, ja muutaman oikein kivankin kuvan onnistuimme nappaamaan, ennen kuin oli aika suunnata tuhoamaan lättykekoa. Saimme hämmentää sunnuntailenkkeilijöitä ja herättää kummastusta ja paheksuntaa sauvakävelijämummoissa. Löysimme todella kivoja kuvakulmia, ja lehdettömät, käppyräiset puut sopivat jotenkin täydellisesti Dreamingin henkeen ilta-auringossa. Terävä, matalalta tullut valo toi haasteita, mutta toisaalta myös mahdollisti jänniä kokeiluja. Kaiken kaikkiaan "hei, voitais ehkä mennä kuvaamaan jotain, jos syömiseltä ehtii ja jaksaa, onko kenelläkään kameraa?" -kuvauksiksi oikein mainio kokemus.

Muuten illan aikana sitten kasattiinkin Saukon lampaalle Okami-ryhmäcossiin sakepulloa jumppapatjasta ja jesarista, ja ihailtiin Joannen väkertämää, valoja vilkuttavaa pommiproppia, joka on myös päätymässä samaan ryhmäcossiin possulle. Luonnollisesti ilta sisälsi myös paljon kälättämistä ja vielä enemmän nauramista sekä asiattomia laulusovituksia hanurilla säestettynä.

Uni

Morpheus, unten ruhtinas

Kompassinsa kadottanut oneironautti

Unissasi et koskaan pönötä yksin.

Missä minä olen? Mikä tämä paikka on?

Kuka sinä olet?

Olen unten herra, ja tämä on valtakuntani.

Sinä olet minulle mysteeri.




Se oli vain painajainen. Älä anna niille periksi.

"Älä mene liian liki uniasi:
ne ovat savu ja ne voivat haihtua -
ne ovat vaarallisia ja voivat kestää."
- Edith Södergran: Vaarallisia unia


Rakkaus ei kuulu unten maailmaan. 

Pokka pitää tilanteessa kuin tilanteessa ja etenkin kuvattaessa...

Hei, ei saa kuristaa!

Kaikki käy niin kauniisti ja elegantisti... 

Bonuksena kuva nukkuvasta dreamingiläissorsasta, 
johon Morpheus törmäsi rantatörmällä kekkaloidessaan. 
"Kattokaa, täällä on sorsa! Se nukkuu! Se on niin söpö!"