Viikon pääasia #9: Pieni, pitsikoristeinen myssy 1700-luvulle

Kun aloitin 1700-luvun harrastamisen, oli minulla jo usean vuoden kokemus keskiajasta. Pään peittäminen hunnuilla, myssyillä ja hatuilla oli jo tuttua. Tietojen saaminen sopivasta päänpeitosta olikin ihan toinen juttu. Säilyneitä kappaleita on kovin vähän ja mokomat ovat välillä niin pieniä, että maalauksissakin näkyy lähinnä palanen pitsistä röyhelöä. Suurin osa päähineistä, ainakin maalausten perusteella, tehtiin valkoisesta pellavasta ja pitsistä. Kirjallisissa lähteissä on puhuttu myös puuvillasta jo ennen 1700-luvun puoltaväliä. Silkkikin on varmasti vaihtoehto, etenkin koristenauhoissa. Muutoin en silkkiä suosittele päähineisiin, joissa se päätyy suoraan kosketuksiin hiusten kanssa.

Kuva: Teemu Laukkarinen

Ensimmäinen päähineeni 1700-luvulle oli pieni, pitsikoristeinen myssy. Aikaa valmistaa päähine oli vähän, joten se on hyvin vapaamuotoinen sovellus, jonka ajanmukaisuudesta en mene takuuseen. Itse myssyosa on hyvin pieni pala pellavaa. Sen reunaan on ommeltu koristeeksi puuvillainen pitsi sekä pieni rusetti koristenauhasta. Myssy pysyy päässä neuloilla tai pinneillä. Tyyliltään se sopii parhaiten 1730-50-lukujen matalille kampauksille, mutta olen kiinnittänyt sen killumaan myös korkean tukan päälle myöhemmässä vaiheessa vuosisataa.

Myssy supussa nyörillä kiristettynä

Myssyn sisäpuoli

Myssyn ulkopuoli koristenauhoineen

Pellavainen pohja on katkaistu soikio, joka on leiveimmillään 17 cm ja pituutta on 15 cm tasaisesta reunasta pyöreään otsareunaan. Pohjan suora sivu on 15 cm. Suoralle sivulle on taitettu nyörikuja, jossa kulkee lanka kiristämään myssylle muotoa. Muut reunat on käännetty kahteen kertaan ja huoliteltu kiinni. Noin 90 cm:n pätkä pitsiä on laskostettu reunaan. Laventelinvärinen tekokuitunauha ei ole ihan uskottavin väri, mutta sitä sattui löytymään laatikosta. Nauha on n. 110 cm pitkä.

Taiteilee myssy päässä salongissa sivussa tanssiaisten hyörinästä.
Kuva: M. Arvonen

Piirtää Aïdan potrettia 1700-luvulla.
Kuva: M. Arvonen. 

Markiisitar on kirjoittanut 1700-luvun pehmeistä pääasioista ihan näppärän perusartikkelin. Tätä tuli tämän myssyn tekemisen aikaan luettua. Sivulla on myös lisää referenssikuvia. Loppuun vielä pari aikalaismaalausta, joita käytin inspiraationa.

A portrait of a noblewoman, 1760, Donat Nonotte.

Marie-Josèphe de Saxe (1731-1767), Dauphine de France, 1747,
Jean-Baptiste Greuze (1725-1805).