Viikon pääasia #5: Viikinkipipo

Viikinkiajasta on hyvin vähän säilyneitä lähteitä, joten aikakauden vaatteiden tekeminen historiallisessa mielessä oikein on hyvin vaikeaa. Esimerkiksi päähineitä on säilynyt vain muutama. Viikinkiharrastajien keskuudessa neulakinnaspipo on kuitenkin vakiintunut yleisesti hyväksytyksi päähineeksi. Tiedetään, että neulakinnastekniikka tunnettiin Skandinaviassa viikinkiajalla. Tällaista suipon muotoista hattua pidetään ilmeisesti tyypillisempänä itäisten rusviikinkien alueelle. Jos joku tuntee tälle hattumallille lähteitä tai dokumentaatiota, niin kuulisin mielelläni. Vihjeet voi tipauttaa kommenttiosioon.

Oma viikinkipukuni on lämpimin vaatekertani tällä hetkellä. Koska sitä on tarkoitus käyttää lähinnä kylmällä säällä, on hattukin hyvä lisä. Lisäksi halusin opetella kinnasneulatekniikkaa. Hatusta tuli oikein mukava ja lämmin, mutta päänympärykseltään sen verran niukka, että se mahtuu lähinnä minun pieneen päähäni. Hattu on aloitettu reunasta. Suoraa on noin 10 cm, minkä jälkeen hattu kapenee tasaisesti kärkeen asti. Reunaan ompelin kettuturkin. Pipo on kokonaan lahjaksi saaduista tarvikkeista: lanka syntymäpäivälahjaksi ja pätkä kettua kiitokseksi kaasona toimimisesta.

Neulakinnastekniikkaan voi tutustua vaikkapa Youtubessa Neulakintaat-kanavalla. Alla pari erittäin käteväksi havaitsemaani videota, joiden mukana pääsee opettelemaan ihan perusteita. Koin itselle parhaaksi tavaksi aloittaa ranteesta (tai pipon reunasta), jolloin saa tehdä rauhassa suoraa pötkylää, ennen kuin tarvitsee opetella kaventamaan ja leventämään.